Kymmenesosa pelikruunuista karkaa sääntelyn ulkopuolelle – Ruotsi kiristää otettaan

Ruotsin rahapelimarkkinoilla kanavoitumisaste on laskenut huolestuttavalle tasolle: arviolta joka kymmenes pelattu kruunu päätyy lisensoimattomille nettikasinoille. Ilmiö haastaa koko pohjoismaisen sääntelymallin, jossa kuluttajansuoja ja verotulot on haluttu turvata tiukalla lisenssijärjestelmällä.

Kanavoitumisaste laskee – lisensoimattomat toimijat valtaavat alaa

Ruotsin rahapelimarkkinoilla on tapahtunut merkittävä muutos sitten vuoden 2019 uudelleenregulaation. Spelinspektionenin tuoreimpien arvioiden mukaan kanavoitumisaste, eli lisensoiduilla pelisivustoilla pelattujen rahojen osuus kokonaispanoksista, on laskenut noin 90 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että joka kymmenes pelattu kruunu menee yrityksille, joilla ei ole Ruotsin lisenssiä.

Ilmiö ei ole sattumaa. Lisensoimattomat operaattorit houkuttelevat pelaajia usein paremmilla bonuksilla ja vähemmillä rajoituksilla. Vaikka Spelinspektionen on kiristänyt valvontaa, ulkomaiset toimijat kiertävät sääntöjä esimerkiksi rekisteröitymällä muiden maiden lisenssien alle. Keskeinen ongelma on, että pelaajat eivät aina tiedosta, ettei heidän pelisaldoillaan ole Ruotsin kuluttajansuojan turvaa.

Ruotsin valtiovarainministeriö on arvioinut, että lisensoimattomien toimijoiden osuus markkinoista on noin 8–10 prosenttia. Tämä vastaa satoja miljoonia kruunuja vuodessa, jotka jäävät verottamatta. Samalla pelaajat altistuvat vähemmälle vastuullisuudelle, koska ulkomaisilla toimijoilla ei ole samanlaisia velvoitteita ongelmapelaamisen ehkäisyssä.

Ruotsin sääntelymalli – tiukka linja ja jatkuvat päivitykset

Ruotsin rahapelilaki (Spellagen, 2018:1138) astui voimaan 1. tammikuuta 2019, ja se toi markkinoille lisenssijärjestelmän, jossa operaattorit joutuvat maksamaan 18 prosentin peliveroa bruttotuloistaan. Laki asettaa tiukat vaatimukset markkinointirajoituksista, bonusten käytöstä ja pelaajien tunnistautumisesta.

Spelinspektionen on saanut uusia työkaluja lisensoimattomien toimijoiden torjuntaan. Kesällä 2023 voimaan tullut laki mahdollistaa DNS-estot ja maksuliikenteen pysäytykset sellaisille sivustoille, jotka kohdistavat toimintansa Ruotsiin ilman lisenssiä. Tämä on osa laajempaa pohjoismaista trendiä, jossa Norja ja Tanska ovat jo ottaneet käyttöön vastaavia keinoja.

Vaikka toimenpiteet ovat vähentäneet lisensoimattomien sivustojen markkinointia, pelaajat voivat silti löytää tiensä niille esimerkiksi VPN-yhteyksien avulla. Folkhälsomyndigheten on huomauttanut, että ongelmapelaaminen on lisääntynyt erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa, ja osa tästä liittyy nimenomaan lisensoimattomiin pelimuotoihin.

Alla oleva taulukko havainnollistaa keskeisiä eroja lisensoitujen ja lisensoimattomien toimijoiden välillä Ruotsissa:

Kansainvälinen katsaus – Euroopan sääntelykirjo laaja

Ruotsin malli ei ole poikkeus Euroopassa, mutta erot maiden välillä ovat suuret. Tanska ja Norja ovat omaksuneet tiukan lisenssijärjestelmän, jossa maksuliikenteen estot ja DNS-blokit ovat keskeisiä työkaluja. Sitä vastoin Suomi on siirtymässä lisenssijärjestelmään vasta vuoden 2026 alussa, ja tällä hetkellä maassa on käytössä Veikkauksen monopoli.

EU:n komissio on seurannut Ruotsin toimia tarkkaan. EUR-Lex-tietokannasta löytyvät vuoden 2023 arviot, joissa komissio totesi, että Ruotsin DNS-estot ja maksuliikenteen pysäytykset ovat perusteltuja kuluttajansuojan ja rikollisuuden torjunnan näkökulmasta. Samalla on kuitenkin muistutettu, että toimenpiteiden on oltava suhteellisia eivätkä ne saa rajoittaa perusteettomasti sisämarkkinoiden perusvapauksia.

Erityisen kiistanalainen on kysymys siitä, miten lisensoimattomat toimijat voidaan tunnistaa. Spelinspektionen käyttää useita työkaluja, kuten verkkotunnusten rekisteröintitietojen analysointia ja maksuvirtojen seurantaa. Käytännössä moni ulkomainen kasino kuitenkin rekisteröityy Malta Gaming Authorityn tai Curacaon lisenssien alle, mikä tekee torjunnasta vaikeampaa.

Ruotsi on myös osallistunut pohjoismaiseen yhteistyöhön, jossa vaihdetaan tietoja lisensoimattomista toimijoista. Tämä on tärkeää, koska monet pelaajat käyttävät samoja sivustoja eri maissa. Esimerkiksi suomalaispelaajat ovat siirtyneet ruotsinkielisille lisensoimattomille kasinoille, ja Ruotsin toimet vaikuttavat suoraan myös Suomen markkinoihin.

Tekniset torjuntakeinot – DNS-estot ja maksuliikenteen valvonta

Ruotsin valtiopäivät (Riksdagen) hyväksyi kesällä 2023 lain, joka antaa Spelinspektionenille oikeuden määrätä internet-palveluntarjoajia estämään pääsyn lisensoimattomille pelisivustoille. Samalla maksuliikenneoperaattoreita voidaan velvoittaa estämään maksut kyseisille toimijoille. Nämä toimenpiteet ovat herättäneet keskustelua sekä oikeudellisesta että teknisestä näkökulmasta.

DNS-estot eivät ole täydellinen ratkaisu. Pelaajat voivat kiertää estoja helposti vaihtamalla DNS-palvelinta tai käyttämällä VPN-yhteyttä. Spelinspektionen on arvioinut, että estoilla on ollut jonkin verran vaikutusta, mutta kanavoitumisasteen lasku osoittaa, että ne eivät yksin riitä. Maksuliikenteen estot ovat toimineet paremmin, koska ne vaikuttavat suoraan pelien rahoitukseen.

Käytännön esimerkkinä voidaan mainita, että Spelinspektionen on vuoden 2024 aikana määrännyt estoja kymmenille sivustoille. Suurin osa näistä on ollut Curacaon lisenssillä toimivia kasinoita, jotka ovat kohdistaneet markkinointiaan ruotsalaisille pelaajille. Toistaiseksi oikeuskäytäntö on ollut niukkaa, ja jotkut operaattorit ovat haastaneet estot hallinto-oikeuteen. Euroopan komissio seuraa tilannetta, ja mahdolliset päätökset voivat vaikuttaa koko EU:n laajuisiin ratkaisuihin.

• DNS-estot: kohdistuvat verkkotunnuksiin, kierrettävissä VPN:llä
• Maksuliikenteen estot: kohdistuvat pankkitileihin ja maksupalveluihin
• Markkinointikielto: koskee lisensoimattomien sivustojen mainontaa
• Seuraamukset: sakot ja lisenssin peruutus lisensoiduille toimijoille, jotka mainostavat ulkomaisia kasinoita

Pohjoismainen yhteistyö ja tulevaisuuden haasteet

Pohjoismaat ovat lisänneet yhteistyötä rahapelisääntelyssä, koska ongelma on yhteinen. Norja ja Tanska ovat jo ottaneet käyttöön omia estojaan, ja Suomi valmistautuu lisenssijärjestelmään. Ruotsin kokemukset ovat tärkeitä koko alueelle, sillä ne osoittavat, että pelkkä lainsäädäntö ei riitä – tarvitaan jatkuvaa teknistä ja oikeudellista kehittämistä.

Yksi suurimmista haasteista on kansainvälisten operaattoreiden kyky sopeutua nopeasti. Kun Ruotsi estää yhden sivuston, uusi ilmestyy usein toisella domainilla. Spelinspektionen onkin ehdottanut, että estoja tulisi kohdistaa koko operaattorikonserniin eikä vain yksittäisiin verkkotunnuksiin. Tämä vaatisi kuitenkin lainsäädännön muutoksia ja lisää resursseja valvontaelimelle.

Kuluttajansuojan kannalta keskeistä on tiedottaminen. Monet pelaajat eivät ymmärrä, että lisensoimaton kasino ei tarjoa samaa turvaa kuin lisensoitu. Folkhälsomyndigheten ja Spelinspektionen ovat käynnistäneet kampanjoita, joissa korostetaan lisensoidun pelaamisen etuja. Samalla on tärkeää, että lisensoidut toimijat tarjoavat houkuttelevia vaihtoehtoja, jotta pelaajien ei tarvitse etsiä parempia bonuksia ulkomailta.

Tulevaisuudessa odotetaan, että EU:n digipalvelusäädös (DSA) ja digimarkkinasäädös (DMA) voivat antaa uusia työkaluja lisensoimattomien toimijoiden torjuntaan. Näiden säädösten soveltaminen rahapelaamiseen on kuitenkin vielä epäselvää, ja oikeustapauksia odotetaan lähivuosina.

Lähteet

• Spelinspektionen – Ruotsin rahapeliviranomainen
• Folkhälsomyndigheten – Ruotsin kansanterveysvirasto
• Riksdagen – Ruotsin valtiopäivät
• EUR-Lex – EU:n lainsäädäntötietokanta
• kanaliseringsdatan — jatkuva katsaus Ruotsin sääntelyyn ja valvontaan.